Lapsista on yleensä hauskaa paukuttaa pöytää kaikella mahdollisella, mistä vaan vähänkään ääntä irti saa. Äidistä se taas ei ole niin hauskaa, kun pöytään tulee näkyviin kolhu kolhun perään. Niinpä ajattelimme ensin itse väsätä jonkun suojan pöydälle. Pari kuukautta on kuitenkin kulunut -ilman suojaa- ja pöytäkin alkaa olla sen näköinen.
Jotenkin siinä itse tekemisessä on aina se vaiva, ettei sitä sitten tulekaan tehtyä. Katselin myös Stokken tabletop pöydänpäällistä, mutta se 55€:n hinta siitä muovin palasesta tuntui sen verran kalliilta, että unohdin sen aika pian.
Jokupäivä sitten istuin pöydän vieressä ja katselin kolhuja, joita tulee päivä päivältä lisää. Aloin siinä sitten ääneen miettiä, että "niin, onhan se tabletop aika kallis, mutta kyllä uusi pöytä maksaa aika paljon enemmän."
Siihen mies sitten tokaisi, että "onhan se ihan totta, käydään hakemassa se."
Niinpä meille sitten kotiutui tälläinen muovihökötys.
-Eihän se kovin kaunis ole, mutta jospa pöytä säilyisi hiuikan parempana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti